Tervetuloa Pitkospuut-hankkeen tietopankkiin. Sivuilta löydät tietoa muun muassa fyysisestä terveydestä, mielenterveydestä, taloudesta sekä riippuvuuksista. Tietopankkiin on koottu vinkkejä sekä suoria linkkejä muille verkkosivustoille, joissa kerrotaan lisää aiheesta.
Terveys-osiosta löydät vinkkejä edulliseen tai maksuttomaan liikuntaan sekä tietoa hyvän ravitsemuksen ja levon tärkeydestä.
Muista huolehtia myös henkilökohtaisesta hygenista, puhtaudesta sekä suun terveydestä. Huono suuhygienia altistaa useille erilaisille sairauksille. Yleinen puhtaus ja peseytyminen virkistää mieltä.
Kunnat tarjoavat työttömille alennuksia liikuntapalveluihin. Edullisempia hintoja on muun muassa uimahalleissa sekä näiden yhteydessä olevilla kuntosaleilla.
Täysin maksuttomia liikuntamuotoja löydät ulkoilureiteiltä ja ulkokuntosaleilta. Kunnat ilmoittavat näistä ulkokuntosaleista verkkosivuillaan ja ne ovat tänä päivänä erittäin trendikkäitä liikuntapaikkoja. Myös yleisurheilukentälle on yleensä maksuton pääsy vakiovuorojen ulkopuolella. Talvisin kansalaisopistot järjestävät edullisempaa ryhmäliikuntaa vakiovuoroilla. Hiihtoladut ja luistelukentät tarjoavat myös maksutonta liikuntaa talvisin.
Sosiaalinen media tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia maksuttomaan liikuntaan. Sosiaalisen median vaikuttajat jakavat muun muassa instargram tileillään ilmaseksi erilaisia harjoituksia, joissa käytetään usein hyödyksi puiston penkkejä, portaita, villasukkia tai tyhjiä pulloja. Hakusanalla #kotitreeni löytyy jo useita erilaisia videoita.
Useista kunnista löytyy nykyään kuntoportaita, jotka on rakennettu kuntalaisten maksuttomaksi liikuntapaikaksi. Tarkoitukseen sopivia portaita löytyy myös urheilukenttien katsomoista, mäkihyppytorneista tai alikulkujen yhteydestä. Käyttäsessä kuntoilumielessä muita, kuin tarkoitukseen rakennettuja kuntoportaita, muistathan huomioida myös portaiden muut käyttäjät!
https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/liikunta
Aikuisten-liikkumisen-suositusVoit selata yllä olevan PDF tiedoston sivuja viemällä hiiren kursorin sen päälle ja painamalla alareunassa vasemmalla näkyvää sivun vaihto näppäintä, + ja – napeista voit muuttaa PDF tiedoston kokoa helpompaa lukemista varten.
Terveellinen ravitsemus on muodostuu kokonaisuudesra, jossa pitkän ajan jokapäiväiset valinnat ratkaiseva. Toimintakykyinen ja terve elimistö tarvitsee sopivasti energiaa ja ravintoaineita. Paino pysyy vakiona, kun energian saaniin ja -kulutuksen välinen tasapaino säilyy.
Pysyt terveenä kun:
Lähde: THL/ravitsemus
Lisää tietoa terveellisestä ruokavaliosta löydät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ruokaviraston verkkosivuilta.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/ruokavalion-kulmakivet
Joskus talous voi pienituloisella olla niin tiukalla, että ruoan saantiin tarvitsee apua. Tällöin voi ruoka-apu tulla tarpeeseen. Ruoka-apua tarjoaavat mm. Lakeuden ruoka-apu ry Seinäjoella. EU:n ruoka-apua voi noutaa Kauhajoelta, Alavudelta, Ylistarosta, Kuortaneelta, Soinista, Kortesjärveltä ja Teuvalta. Tarkista kuitenki paikkakunnat ja ajankohdat alta EU:n ruoka-apu linkistä.
Ruoka-apua saa myös seurakunnilta. Tämä vaatii usein myös käynnin diakoniatyöntejän luona.
EU:n ruoka-apu
Lisätietoa EU:n ruoka-avusta löydät halutessasi täältä
Nukkuminen on tärkeä osa ihmiset luontaista vuorokausrytmiä. Ihminen tarvitsee unta kehon palautumiseen päivän rasituksista, mutta myös aivot tarvitsevta unta palautuakseen. Unen aikana aivot puhdistuvat kuona-aineista ja muisti käsittelee päivän aikana opitut asiat. Unen aikana immuunijärjestelmä vahvistuu. Unen tarve on yksilöllinen ja vaihtelee iän mukaan.
Riittävä uni parantaa ruumiillista ja henkistä suorituskykyä, edistää yleistä hyvinvointia ja suojaa sairauksilta. Univaje sen sijaan altistaa tarttuville sairauksille, kuten flunssalle sekä aiheuttaa ennen aikaista sairastumista ja vanhenemista. Myös suorituskyky heikkenee elimistön kärsiessä univajeesta.
Unirytmi ja sen ylläpitäminen
Riittävän unen ja palautumisen edellytys on hyvä unirytmi. Jo 2-3 päivän epäsäännöllinen uni heikentää palautumista päivän rasituksista ja altistaa sairastumisille. Hyvän unen merkkejä ovat esimerkiksi nukahtaminen 30 min sisällä nukkumaan menosta, yhtäjakosoinen yöuni sekä levännyt ja virkeä olo useimpina aamuina viikosta. Herääminen yöllä ei vaikuta uneen, mikäli nukahtaminen uudelleen on helppoa.
Terveyskirjaston neuvot unirytmin itsehoitoon ovat seuraavat:
Muistathan unen, palautumisen ja unirytmin tärkeyden työttämänä ollessassa, mutta erityisesti työllistymisen jälkeen. Riittävä uni ja hyvä unirytmi auttavat työn suorittamisessa ja parantavat työsuritusta. Väsyneenä on vaikea keskittyä työtehtäviin!
Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löydät myös tietoa haitallisista nukkumistottumuksista.
Terveyskirjastosta löydät lisää tietoa unirytmistä ja sen tutkimisesta.
https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/uni/hyv%C3%A4n-unen-tietovisa
https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/uni/huomioi-uniapnean-mahdollisuus
Miele.fi sivustolta löydät kattavasti tietoa ja materiaalia erilaisista mielenterveyden häiriöistä sekä niiden hoidosta kotiympäristössä. Tutustu myös mielenterveyden käsi -julisteeseen, joka auttaa löytämään tasapainon arken toimintojen välille. Myös omaa turvaverkkoa on hyvä pohtia.
https://mieli.fi/fi/materiaalit
Mielenterveystalossa on työttömälle koottua tietoa muun muassa toimeentulotuesta, päivätoiminnasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/Pages/default.aspx
Sydänsairaudet
https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/omahoito
Nivelsairaudet
https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/itsehoitoa-nivelille
Astma ja allergia
https://www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/astma/astman-itsehoito
https://www.terveyskyla.fi/allergia-astmatalo/allerginen-nuha/allergisen-nuhan-itsehoito
Keuhkosairaudet
https://www.terveyskyla.fi/keuhkotalo/itsehoito
https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/uniapnea/uniapnean-omahoito/
https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/sisailmasta-oireilu/
Reumasairaudet
https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/itsehoito
Diabetes
https://www.terveyskyla.fi/diabetestalo/diabeteksen-omahoito
Riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa toimintaan tai aineeseen, josta voi saada mielihyvän tunteita. Riippuvuus voi kehittyä esimerkiksi peleihin tai päihteisiin, mutta yhtä hyvin myös syömiseen. Riippuvuus voi olla sosiaalista, psyykkiistä tai fyysistä tai näitä kaikkia samaan aikaan.
Tästä kohdasta löydät tietoa päihteistä, lääkkeistä ja pelaamisesta. Edellä mainittuihin ei välttämättä tarvitse olla muodostunut riippuvuutta, mutta niiden käytöstä on voinut koitua elämässä ristiriitoja tai ongelmia.
Päihdyttävien aineiden ja lääkkeiden väärinkäytölle on ominaista aineen toistuva käyttö sekä toistuvasta käytöstä aiheutuvat terveydelliset ja sosiaaliset haitat. Päihdyttävien aineiden käytön vuoksi henkilö loukkaa itsensä, ei kykene tekemään työtään, laiminlyö vastuunsa vanhempana ja ajatuuu riitoihin puolison kanssa. Lisäksi voi ilmetä syyllistymistä rattijuoppouteen , tappeluihin tai muihin lain rikkomuksiin.
Alkoholin tai muiden aineiden väärinkäyttö tarkoittaa yleensä suurkulutusta. Tällöin päihteen käyttö ei ole vielä johtanut lisääntyneeseen sietokykyyn eikä käytön lopettaminen aiheuta ohimenevää krapulaa suurempia oireita. Pelkässä väärinkäytössä aineen käyttö ei välttämättä ole päivittäistä eikä henkilöllä ilmene pakonomaista tarvetta käyttää alkoholia tai päihdettä päivittäin.
Väärinkäyttöön liittyy pitkällä tähtäimellä usein monia terveydellsiä riskejä sekä riippuvuuden kehittyminen.
Alkoholin käytön riskin rajana, eli hälytysrajana, pidetään
Miehillä
Naisilla
Yksi alkoholiannos on 4 cl väkeviä, 12 cl viiniä tai 0,33 l keskiolutta, jotka kaikki sisältävät 12 grammaa puhdasta alkoholia.
Pakonomainen, jatkuva ja humalahakuinen tai addiktiivinen alkoholin tai päihteiden käyttö ei ole luonteeltaan tahdonalaista käytöstä, vaan vakava sairaustila.
Lähde: Terveyskirjasto/ alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö
AUDIT-testi on helppo ja nopea tapa saada tietoa oman alkoholin tai lääkkeiden käytön riskistä.
Lääkeriippuvuus
Lääkeriippuvuudella tarkoitetaan tarpeettoman tai tarpeettomaksi muuttuneen lääkkeen jatkuvaa tai pakonomaista käyttöä. Tästä käytöstä seuraa yleensä sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja, mutta lääkettä käytetään näistä haitoista huolimatta.
Lääkeriippuvuus voi ilmetä monin tavoin. Usein lääkeriippuvuus johtuu pidempään käytetyn lääkkeen lopettamisesta, mikä aiheuttaa vieroitusoireita.
Lääkeriippuvuus voi olla myös psyykkistä riippuvuutta. Tällöin lääkettä käytetään tarpeettomasti tai tarpeettoman suurina annoksina. Psyykkisessä riippuvuudessa lääkettä käytetäessä sen vaikutus ilmenee jo ennen kuin lääke on ehtinyt imeytyä elimistöön. Esimerkiksi rauhoittavan lääkkeen vaikutus voi psyykkisessä riippuvuudessa alkaa heti lääkkeen oton jälkeen, vaikka lääkeaineen imeytyminen verenkiertoon kestää tosiasiallisesti pidempään. Tällöin seurauksena on lääkkeen oton tarpeeton toistaminen jo ennen kuin lääke on ehtinyt vaikuttaa.
Terveydentilan kannalta tarpeelliset lääkkeet
Lääkeriippuvuudesta ei ole kysymys, mikäli lääkkeellä hoidetaan sairautta tai toikintakykyä haittaavaa oiretta. Lääkärin määräämät lääkkeet sairauden hoitoon tulee ottaa säännöllisetsi lääkärin ohjeen mukaan. Työkyvyn ylläpitäminen vaatii myös eri sairauksien hyvää hoitotasapainoa.
Myös kipua on tärkeä hoitaa tehokkaasti. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Lääkärin määrämien lääkkeiden haittavaikutuksista tulee keskustella lääkärin kanssa. Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön ja myös itsehoitolääkkeillä on haittavaikutuksia. Tilapäinen käyttö tarkoittaa muutaman päivän käyttöä jatkuvaan käyttöä. Satunnainen päänsärky, flunssa tai kuukautiskivut ovat tyypillisiä aiheita itsehoitolääkkeiden käyttöön. Jos kivut ovat jatkuvia , tiheästi toistuvia tai pahenevia, on syytä hakeutua lääkäriin.
Lähde: Terveyskirjasto/lääkeriippuvuus
Lääkkeiden liikakäyttö
Päänsärkylääkkeiden satunnainen käyttö on yleensä turvallista ja tehokasta. Oikein käytettynä lääkkeet parantavat elämänlaatua ja nopeuttavat toiminta- ja työkyvyn palautumista.
Päänsärkylääkettä voi kuitenkin käyttää vain rajatun aja ja rajallisen määrän ilman, että niistä seuraa vakavia haittavaikutuksia Päänsärkylääkkeen liian pitkästä käytöstä voi seurata särkylääkepäänsärky. Särkylääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä pääsnärkylä, joka alkaa yleensä aamuyöllä. Särky poikkeaa usein alkuperäisestä, hoitoa vaatineesta päänsärystä ja siihen voi liittyä pahoinvointa, ärtymystä ja univaikeutta.
Flunssan aikana käytettävät nenäsumutteet voivat myös aiheuttaa nenän tukkoisuutta liian pitkään ja yhtäjaksoisesti käytettynä.
Seuraavat järjestöt auttavat lääke- ja alkoholiriippuvuudesta kärsiviä.
Pelaaminen voi olla riippuvuus samalla tavalla kuin lääkkeet tai alkoholi. Nykyaikana uhkapelaamisen rinnalle on noussut myös digipelaaminen.
Ongelmallisesta pelaamisesta puhutaan silloin, kun henkilölla on toistuvia tai jatkuvia uhkapelijaksoja ja nämä uhkapelijaksot hallitsevat elämää ja aiheuttavat vahinkoa hänelle itselleen ja läheisille. Pelihimoinen on kiinnostunut voimakkaasti rahapeleistä ja hänen on pelattava varallisuuteensa nähden suurilla panoksilla saadakseen haluamansa jännityksen. Hävittyään henkilö palaa pian pelaamaan voittaakseen takaisin menettämänsä rahat.
Ongelmallinen digipelaaminen aiheuttaa myös säännöllisiä ja toistuvia haittoja, vaikka pelaamisessa ei vältämättä ole kyse rahasta. Digipelaamisen haittoja ovat erilaiset fyysiset haitat, kuten kipeytyminen tai jumiutuminen staattisesta peliasennosta, rasitusvamat sekä fyysisen kunnon laskeminen runsaasta istumisesta. Myös sosiaalisia ja psykologiasia haittoja, kuten riitoja läheisten knassa, yksinäisyyttä ja ystävyyssuhteiden päättymistä, masennusta tai ahdistusta, ilmenee liiallisen digipelaamisen seurauksena.
Pelaamisella haetaan usein peliin liittyvää euforista jännitystä, arkipäivän ongelmista tai ahdistuksen ja masentuneisuuden lievitystä. Jatkuvasti pelaava kokee lopettaessaan levottomuutta tai ärtyneisyyttä. Uhakapleihimosta pidempään käsrsinyt valehtelee usein läheisilleen, lääkärille tai terapeutille menettämistään summista, syyllistymisestä varkauskiin tai petoksiin tai pelaamiseen kuluvasta ajasta. Pelaaminen saattaa johtaa tärkeän ihmissuhteen tai työpaikan menettämiseen.
Pakonomainen pelaamisen tarve on alkoholi- ja lääkeriippuvuuten rinnastettava tahdosta riippumaton sairaus.
Lähteet: terveyskirjasto/pelihimo, peluuri.fi/pelaajille/peliongelma
Työttömyyden pitkittyessä myös taloudellinen tilanne heikkenee työssäkäyviin verrattuna. Puutteellinen toimeentulo ja talousvaikeudet vaikuttavat y elämään. Talousongelmista kärsivien ihmisten lukumäärä kasvaa maassamme koko ajan. Talousvaikeuksien yleisyydestä huolimatta taloudellisesta tilanteesta johtuvat huolet voivat aiheuttaa häpeää. Häpeä voi vaikeuttaa avun hakemista.
Talousvaikeudet voivat johtua monesta syystä, työttömyys on yksi näistä. Syitä voivat olla myös liian suurista menoista, velkakierteestä tai rahan antamisesta muille. Yleisin ja yksinkertaisin syy kuitenkin on liian suuret menot omiin tuloihin nähden. Taloudellisessa ahdingossa ongelmaksi muodostuu se, että tulot eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin tai tarpeelliselta tuntuviin menoihin.
Häpeä omasta taloudellisesta ahdingosta tai tietämättömyys voi johtaa siihen, että kaikkia tukia ei ole haettu.
Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla runsaasti erilaista vertaistukitoimintaa. Tähän osioon on listattu erilaisia yhdistyksiä sekä vapaaehtoistoimintaa kunnittain. Vertaistuen tarve voi perustua johonkin fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen tai työttömyyteen.
Muistathan, että myös seurakunnat tarjoavat tukea ja apua.
Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfami tarjoaa Etelä-Pohjanmaan alueella tukea läheisille ja omaisille.
Terveyskylän vertaistalosta voi hakea itselleen sopivaa vertaistukiryhmään
Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys
Ilmajoen perhekeskus lapsiperheiden tueksi
Olka-toiminta on koordinoitua vertastukea Seinäjoen keskussairaalassa.
Järjestötalolta löydät useiden eri yhdistysten toimintaa ja tietoa vertaistukuryhmistä
Päivätoiminta rytmittää arkea työttömyyden aikana ja pitää päivärytmi kiinni työntekijän arjessa. Samalla se edistää toimintakykyä ja pitää osaltaan työkykyisenä.
Päivätoiminnan tavoitteena on tukea itsenäisessä elämässä selviytymistä. Sen avulla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Päivätoiminnan avulla voidaan edistää sosiaalista vuorovaikutusta, joka parantaa elämänlaatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia.
Toiminnan tarkoituksena on lisätä kontakteja kodin ulkopuolella ja tukea itsenäisessä elämässä selvitymisessä. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa ja sosiaalisten taitojen harjaannuttamista.
Päivätoimintaan hakeudutaan sosiaalityöntekijän kautta
Seinäjoen kaupunki tarjoaa kaikille kuntalaisille maksutonta asumisneuvontaa.
Asumisneuvonnan tarkoituksena on selvittää asumisen haasteita. Haasteita voi olla vuokran maksussa, asunnon hoidossa tai puutteet asunnon viihtyvyydessä ja turvallisuudessa.